top of page
  • Writer's pictureAntti Horttana

Etumerkeistä (Ylennykset & alennukset)

Updated: Oct 21, 2023

Etumerkit, eli ylennys- ja alennusmerkit voivat aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä musiikin parissa aloitteleville. Tässä tekstissä kerron pikaisesti, mitä ne ovat. Yritän myös perustella, miksi niitä käytetään kuten käytetään. Tervetuloa oppimaan!


 

Tekstissä käytettyjä termejä:

  1. Puolisävelaskel = Yksi nauhaväli basson otelaudalla, aka viereiren sävel.

  2. Sävellaji = Molli- tai duuriasteikko, johon kappale perustuu.

  3. Intervalli = Kahden sävelen välinen korkeusero, joista puolisävelaskel on pienin.

 

Etumerkki on nuotinkirjoituksessa käytettävä merkintä, jonka avulla nuottiin kirjoitettu sävel korotetaan tai lasketaan puolisävelaskelen verran ylös (ylennys #) tai alas (alennus b). Aiemmin merkitty etumerkki voidaan myös kumota palautusmerkkiä käyttämällä. Kuvat merkeistä ja selitykset löytyvät näppärästi tästä Wikipedian artikkelista!

Hämmennystä saattaa aiheuttaa se, että samalle sävelelle on olemassa kaksi eri etumerkintää:

G# (ylennetty G eli Gis) löytyy soittimesta samasta kohtaa kuin Ab (alennettu A eli As). Sama pätee mm. säveliin:

C# ja Db

D# ja Eb F# ja Gb A# ja Bb


Toisin sanoen siis jokaisella pianon mustalla koskettimella on kaksi nimeä. Mistäkö sitten tietää, mitä merkintää tai nimitystä tulee milloinkin käyttää?


Perustelu käyttäen musiikin aakkosia:


Ensimmäinen perustelu pohjautuu musiikin aakkosiin, joita ovat sävelinäkin tunnetut A B(/H) C D E F G (A-molliasteikko). On helpompi hahmottaa sävellajiin kuuluvat sävelet ja niiden keskinäiset suhteet, jos jokaista kirjainta varten on yksi sävel.


Otetaan esimerkkisävellajiksi C-molli. C-molliasteikkoon kuuluu kolme muunnettua säveltä; Eb, Ab ja Bb. Musiikin aakkosin kirjoitettuna C-molliasteikko menee siis seuraavalla tavalla:


C D Eb F G Ab Bb C


Tästä on helppo nähdä, missä muutokset sävellajissa tapahtuvat.


Jos saman sävellajin/asteikon ilmaisisi ylennysmerkein, menisivät musiikin aakkoset seuraavalla tavalla:


C D D# F G G# A# C


Tätä tarkkaillessa yhtäkkiä sävelet E ja B(/H) ovat kadonneet jonnekin. Ainakin allekirjoittaneen on paljon vaikeampi hahmottaa asteikon rakennetta ja nuottien välisiä intervalleja verrattuna aiempaan esimerkkiin.

 

Perustelu käyttäen nuottimateriaalia:


Nuottien maailmassa ylennysten ja alennusten käyttämisessä on kyse nuotin luettavuuden selkeydestä ja kirjoitustyön määrän optimoinnista. Käyttäkäämme jälleen samaa C-molliasteikkoa esimerkkinä ja katsotaan millainen vaikutus oikealla etumerkkivalinnalla on lopputuloksen kannalta.


Ensimmäinen kuvaesimerkki on kirjoitettu alennuksilla väliaikaisin etumerkein. Asteikon hahmotuksen kannalta tämä on selkeä kirjoituskeino, mutta pidemmässä kappaleessa on paljon järkevämpi käyttää kiinteää etumerkintää. Silloin jokaisen nuotin eteen ei tarvitse erikseen kirjoittaa alennusmerkkiä, eikä soittajan tarvitse jokaisen nuotin kohdalla erikseen sitä prosessoida.


Kuvassa kaksi on kirjoitettu sama käyttäen kiinteää etumerkintää. Huomioi, miten siistin näköinen itse nuottikuva on, vaikka se sisältää saman informaation kuin edellinen, väliaikaisilla etumerkeillä kirjoitettu versio. Tämän sujuva lukeminen vaatii soittajalta asteikon ulkoa osaamista, mutta helpottaa työtä pitkällä tähtäimellä.


Kolmannessa kuvassa on käytetty alennusten sijaan ylennyksiä. Jälleen muunnettuja säveliä on yhtä monta (3), mutta nuottien väliin jää kolmannen ja neljännen , sekä 7. ja 8. nuotin väliin epämääräisen näköinen intervalli. Sävelet eivät siis vaikuta etenevän odotetuilla etäisyyksillä toisiinsa, vaan nuo välit näyttävät nuottia lukiessa isommilta kuin mitä ne oikeasti ovat. Vertaa alennuksilla kirjoitetun nuotin tasaiseen nousuun, jossa jokaiselle nuottiviivaston viivalle ja välille on oma sävelensä!


Viimeisessä kuvassa on käytetty kuvitteellista ylennys-etumerkintää C-molliasteikolle. Huomioitavaa tässä on se, että kaksi kolmesta etumerkinnästä täytyy ensin kumota, jotta asteikon kaikki sävelet saadaan soitettua. Muunmuassa tästä syystä moista etumerkintää ei koskaan käytetä.

 

Väliaikaisia etumerkkejä käytettäessä hyvä yleispätevä sääntö on, että mikäli kirjoitettu melodia kulkee ylöspäin, käytetään ylennysmerkkejä. Jos melodia laskee, käytetään alennuksia.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle, hyvä lukija, hyötyä. Mikäli jokin jäi askarruttamaan, laita kommenttia tulemaan. Päivitän mielelläni kirjoitusta paremmaksi palautteen perusteella. Viestiä saa pistää tulemaan myös silloin, jos tämä kirjoitus selvensi asioita. On mukava tietää jos olen voinut olla avuksi!


Recent Posts

See All

Intervallien pikakurssi

Intervalli on musiikkitermi, mikä jokaisen muusikon tulisi hallita ja ymmärtää muusikoiden välisen kommunikaation helpottamiseksi. Alla siis pikakurssi aiheesta, ja termit englanniksi sekä suomeksi. E

bottom of page